Syksyn positiivisimmat

Pyrin pääsääntöisesti ajattelemaan aina positiivisesti. Tänä syksynä se on kuitenkin tuntunut erityisen haastavalta, lähes joka päiväisten sateiden ja kosteuden vuoksi. Harmaa sää piristää huomattavasti vähemmän mielialaa kuin auringon paiste. Aivan eri vaikutus auringolla on myös viljojen kasvuun ja tuleentumiseen. Mielestäni kaikesta voi kuitenkin löytää sen positiivisen asian, joskus se tosin vaatii työtä ja mustaa huumoria.

Totuus on se, että aivan kaikkea ei saatu puitua märän pellon vuoksi, siksi tuleekin säästettyä ainakin kuivaus-, lajittelu- ja jauhatuskustannuksissa! Kun vihdoin pääsin kahden lähes poutaisen päivän jälkeen puimaan, unohdin hurmoksessa vetisen kelin ja onnistuneesti sain puimuri juuttumaan mutaan. Positiivista oli se, että nyt tiedän, kuinka puimuri saadaan pois mudasta. Luulen, että muistan myös elävästi, sen missä se märkäkohta erityisesti, sillä pellolla on.

Syksyn paras sadonkorjuu aika meni poutaa odotellessa, jolloin olikin aikaa järjestellä konehallia! Yleensä onnistuneen syksyn jälkeen iloitsee juuri korjatusta sadosta ja sen hyödyntämisestä. Tänä vuonna tuntui, että hampaan koloon jäi jotain menneestä kasvukaudesta ja tuleekin jo nyt mietittyä tulevan kevään suunnitelmia, odottavan positiivisella mielellä.