Tyttärestä yrittäjäksi ja takaisin

Vuosi sitten maisema oli hyvin samanlainen kuin tänään, vain sen katsoja on ehkä muuttunut?
Vuosi sitten maisema oli hyvin samanlainen kuin tänään, vain sen katsoja on ehkä muuttunut?

Vuosi sitten, kun aloittelin blogin kirjoittamista, puntaroin blogin nimeä pitkään. Mietin, että nimen tulisi olla sellainen, että se liittyy maaseutuun ja maatalouteen, sillä näihin liittyvistä aiheista blogini kertoisi. Sen pitäisi myös kuvastaa blogin kirjoittajaa ja mahdollisesti valottaa hänen suhdettaan maaseutuun. Usean nimi vaihtoehdon pyörittelyn jälkeen, päädyin Maatilan tytär -nimeen, sillä se kuvasti itseäni kaikista parhaiten. Sillä olin mielestäni, sillä hetkellä ennen kaikkea maatilan tytär.

Vuoden jälkeen suhteeni kotitilaani Mannilaan on muuttunut. Minusta on tullut tilan pääasiallinen yrittäjä ja uuden perustetun maatalousyhtymän osakas. Siihen liittyen aloinkin puntaroimaan blogini nimeä uudelleen. Ajatus nimen vaihdosta ei kauheasti houkuttanut, sillä vaikka hyviä vaihtoehtoja oli paljon, mikään niistä ei tuntunut sopivalta. Ja koko nimen vaihdoskin tuntui epämieluisalta. Toisaalta mietin, vaikka suhteeni tilaan on muuttunut paperilla, niin enkö minä silti ole myös maatilan tytär?

Ensisijaisesti henkilöä parhaiten kuvaavat termit muuttuvat ihmisen iän myötä. Lapsesta tulee nuori, nuoresta nuori aikuinen, aikuisesta keski-ikäinen, keski-ikäisestä vanhus. Oppilaasta opiskelija, opiskelijasta työntekijä jne. Jotkut termit ovat kuitenkin pysyviä. Ei kai se ihminen lakkaa missään vaiheessa olemasta kenenkään tytär, vaikka hänestä itsestään tulisi vaikkapa äiti. Edelleen hän on jonkun tytär, vaikka ensi sijaisesti häntä kuvaava termi varmasti muuttuu.

Näiden pohdiskelujen päätteeksi, tuli siihen tulokseen, että miksi muuttaa hyvää nimeä, kun sen on kerran vaivalla keksinyt. Koen olevani edelleen Maatilan tytär, vaikka yrittäjäksi ja osakkaaksi muutuinkin lukuisten lomakkeiden täyttämisen ja allekirjoituksen jälkeen. Blogin nimi siis pysyköön ennallaan!