Kevään merkkejä
Kuukauden vaihtuessa huhtikuuksi voidaan julistaa kevät avatuksi. Huhtikuussa aletaan myös vaistomaisesti etsimään merkkejä keväästä. Missä ovat ensimmäiset leskenlehdet ja valkovuokot? Onko pihamaan puissa livertävät linnut jo muuttomatkalaisia? Joko kesänopeudet on vaihdettu? Koskas ne talvirenkaat nyt pitikään olla vaihdettuna kesäkumeihin ja oliko tuo nyt kevään ensimmäinen moottoripyöräilijä vai autolle ohittamatonta vauhtia ajava kilpapyöräilijäksi haaveileva?
Ensimmäisten etelänmatkalaisten joukossa saapuu Suomen kansallislintu laulujoutsen. Joutsenten saapuminen sankoin joukoin vielä jäiselle järvelle tai pellolla, voi aiheuttaa ongelmia herkkä unisille. Aamulla auringon noustessa joutsen keskinäinen kova ääninen keskustelu, herättää sikeämmänkin nukkujan talviuniltaan tajuamaan, että ehkä talvi on tänäkin vuonna selätetty.
Varma kevään merkki on myös kesämökkiläisten saapuminen maalle. Tämän huomaan parhaiten, kun yrität sunnuntai iltapäivästä saada roskapussiasi sopimaan kunnallisen jätepisteen sekajätelaatikkoon. Tästä tiedät, että on aika siirtyä kesäaikaan myös roskien viennissä, eli ei koskaan viikonloppuisin. Toisaalta, näin meidän kesken, parhaimmat löydöt ”kierrätyskeskuksesta” tekee keväisin suursiivousten aikaan. Toinen merkki mistä huomaa, että kevät on saapunut myös viikonloppu maalaisille, on kun perjantai iltapäivästä käyt ruokakaupassa ja puolet kaupan asiakkaista on aivan outoja, siis kesämökkiläisiä viikonlopun ruokaostoksilla.
Keväisiin merkkeihin liittyy myös maalla asuvien innokkuus ja tarve tehdä polttopuita. Kevät on siihen otollista aikaa. Siksi ei olekaan ihme, jos joka naapurilla on puuntekosavotta käynnissä aurinkoisena päivänä. Talven aikana poltetut varastot täytyy täyttää, että tarjetaan taas, kun routa ajaa porsaan kotiin.
Siihen kun maajussit saapuvat traktoreineen teiden tukkeeksi on vielä aikaa, mutta kannattaa alkaa jo valmistautua, sillä se aika on lähempänä kuin luulettekaan.